Hurskaus ja tekopyhyys

Lukuaika 8 minuuttia

Päivitetty - helmikuu 9, 2025

Hurskaus ja tekopyhyys, kaksi ristiriitaa, jotka usein sulautuvat saumattomasti yhteen jokapäiväisessä elämässä. Joskus vilpitön sydän voittaa, joskus manipuloiva, laskelmoiva mieli.

Mikä tarkalleen ottaen kuuluu hurskauden piiriin, mikä johtaa tekopyhyyteen ja mikä kuuluu uskon luottamuksen piiriin?

Hurskaus

tarkoittaa vilpitöntä, syvään tuntevaa uskonnollisuutta. Se ilmenee vilpittömänä uskona, uskonnollisten käskyjen noudattamisena sekä eettisenä ja moraalisena elämäntapana. Hurskaus voi ilmetä rukouksena, meditaationa, jumalanpalveluksiin osallistumisena, hyväntekeväisyystekoina ja uskon mukaisena elämäntapana. Tärkeää tässä on sisäinen vakaumus ja aitous, pyrkimyksen aitous, johdonmukaisuus, joka on aina luotettava riippumatta siitä, onko joku läsnä valvovana auktoriteettina vai ei.

Raamatullisesta näkökulmasta:

• Miika 6:8: "Oi ihminen, sinulle on kerrottu, mikä on hyvää ja mitä Herra vaatii sinulta: Pidä kiinni vain Jumalan sanasta, harjoittele rakkautta ja ole nöyrä Jumalasi edessä."
• Matteus 5:8: "Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan."

Nämä jakeet osoittavat, että todellinen hurskaus koostuu nöyryydestä, oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta, ei ulkoisista rituaaleista tai mahtipontisesta käytöksestä.

Tekopyhyys

on toisaalta hyveen tai uskon tahallista teeskentelyä ilman aitoa sisäistä vakaumusta. Tekopyhä ihminen teeskentelee olevansa ulkoisesti moraalinen tai uskonnollinen, mutta toimii usein sisäisesti tai salassa vastoin tätä. Tekopyhyys voi johtua oman edun tavoittelusta, sosiaalisesta painostuksesta tai tunnustuksen, yhteiskunnallisen aseman tai vallan tavoittelusta, mikä johtaa manipulointiin, ja se kulkee käsi kädessä itseriittoisuuden, ylemmyydentunnon tunteen, epäjohdonmukaisuuden eli käyttäytymisen ristiriitaisuuksien kanssa riippuen yksityisestä tai julkisesta toiminnasta.

Raamatullisesta näkökulmasta:

• Matt. 23:27-28: "Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät! Sillä te olette kuin valkeaksi kalkitut haudat, jotka näyttävät ulkopuolelta kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleiden ihmisten luita ja saastaa. Niin tekin näytätte ulospäin ihmisten silmissä vanhurskailta, mutta sisältä olette täynnä tekopyhyyttä ja laittomuutta."
• Jesaja 29:13: "Tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta hänen sydämensä on kaukana minusta."

Tässä Jeesus arvostelee fariseuksia, jotka ulkoisesti esiintyvät hurskaina, mutta sisäisesti ovat synnin ja oman edun tavoittelun vallassa. Todellista hurskautta ei voi korvata ulkoisella käytöksellä.

Esimerkkivertailut

1. rukous

• Hurskaus: Todella hurskas ihminen rukoilee sydämestään ja etsii Jumalan läheisyyttä, vaikka kukaan ei sitä näkisikään.
  • Matteus 6:6: "Mutta kun rukoilet, mene kaappiin ja sulje ovi ja rukoile Isääsi salassa; ja Isäsi, joka näkee salassa, palkitsee sinut."
• Tekopyhyys: Tekopyhä rukoilee äänekkäästi ja julkisesti saadakseen ihailua.
  • Matteus 6:5: "Kun rukoilette, älkääkä olko tekopyhien kaltaisia, jotka haluavat seistä ja rukoilla synagogissa ja kadunkulmilla, jotta ihmiset näkisivät heidät."

2. hyväntekeväisyys

• Hurskaus: Hurskas ihminen antaa almuja aidosta hyväntekeväisyydestä, usein ilman suurempaa hössötystä.
  • Matt. 6:3-4: "Mutta kun annat almuja, älä anna vasemman kätesi tietää, mitä oikea kätesi tekee, jotta almusi pysyisi piilossa."
• Tekopyhyys: Tekopyhä antaa antaakseen nimeä itselleen.
  • Matteus 6:2: "Kun annatte almuja, älkää kuuluttako sitä edessänne, niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kaduilla, jotta ihmiset kunnioittaisivat heitä." "Kun annatte almuja, älkää kuuluttako sitä edessänne, niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kaduilla, jotta ihmiset kunnioittaisivat heitä."

Jumala katsoo sydäntä, ei ulkoisia tekoja. Rakkaudesta tehty lahja on tärkeämpi kuin turhamaisuudesta tehty suuri lahjoitus.

Moraalinen koskemattomuus

Hurskaus: Todella uskonnollinen ihminen noudattaa moraalisia periaatteita, vaikka se olisikin vaikeaa.

• Jaakob 1:22: "Mutta olkaa sanan toteuttajia ettekä vain kuulijoita; muuten te petätte itseänne."

Tekopyhyys: Tekopyhä puhuu hyveellisyydestä mutta toimii usein päinvastoin.

• Matteus 23:3: "Sen tähden, mitä he teille sanovat, tehkää ja pitäkää; mutta älkää tehkö heidän tekojensa mukaan, sillä he sanovat sen, mutta eivät tee sitä."

Pelkät sanat eivät riitä - todellinen usko näkyy teoissa. Tekopyhä puhuu etiikasta mutta ei elä sitä.

Väliaikaiset päätelmät

Raamattu tekee selväksi, että Jumala ei katso ulkoisia rituaaleja vaan ihmisen sydäntä. Todellista hurskautta luonnehtivat nöyryys, rakkaus ja vilpittömyys, kun taas tekopyhyys on naamiointia, joka johtaa lopulta pettymykseen ja Jumalan tyytymättömyyteen.

1. Samuel 16:7: "Ihminen näkee sen, mikä on hänen silmiensä edessä, mutta Herra katsoo sydämeen."

Luottamus uskoon

on syvä, järkkymätön luottamus Jumalaan, hänen lupauksiinsa ja hänen suunnitelmaansa omaa elämää varten. Se on tietoinen päätös luottaa Jumalaan silloinkin, kun olosuhteet vaikuttavat epäselviltä, vaikeilta tai haastavilta, silloinkin, kun ne puhuvat sitä vastaan.

Raamatun sana luottamuksesta (heprea: batachKreikkalainen: pistis) ei tarkoita vain älyllistä uskoa, vaan aktiivista tukeutumista Jumalaan, syvää sisäistä varmuutta siitä, että Hän on hyvä ja Hänen tiensä ovat oikeat.

• Sananlaskut 3:5-6: "Luota Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu ymmärrykseesi, vaan muista häntä kaikilla teilläsi, niin hän johdattaa sinua."
• Psalmi 37:5: "Antakaa tienne Herran haltuun ja luottakaa häneen; hän tekee sen hyvin."

Nämä jakeet osoittavat, että luottamus ei tarkoita vain uskoa Jumalaan, vaan myös aktiivista luottamista häneen kaikilla elämänalueilla.

Luottamus uskossa on usein vastakohtana epäilykselle, pelolle ja itseluottamukselle ilman Jumalaa. Monet raamatulliset kertomukset osoittavat, että ihmiset ovat jakautuneet luottamuksen ja epäilyn välille.

Osoitteessa Matteus 14:28-31 Pietari nousee Jeesuksen käskystä veneestä myrskyssä ja tulee hänen luokseen veden päälle. Tuskin on ketään, joka ei ajattelisi ad hoc ajatuksesta: "Miten minä voin tehdä sen? Minä uppoan!", saati sitten todella uskaltaisi ottaa sen askeleen!
On kuitenkin mielenkiintoista, että Pietari ei varsinaisesti uponnut, kun hän otti sukelluksen - kunhan hän piti katseensa Jeesuksessa. Juuri sillä hetkellä, kun hän alkoi epäillä, tapahtui väistämätön: hän upposi veteen. Vain katsomalla Jeesukseen - luottavaisesti - hän pääsi ehjänä Jeesuksen luo.

Luottamuksen lisäksi tottelevaisuus oli onnistumisen edellytys, vaikka se, mitä Jeesus pyysi Pietarilta, oli älyllisesti mahdotonta. Näin kävi myös Aabrahamille Hepr. 11:8: "Uskon kautta Aabraham oli kuuliainen, kun hänet kutsuttiin menemään paikkaan, jonka hän saisi perinnöksi; ja hän lähti tietämättä, minne hän oli menossa."

Kaikki tuntevat tilanteita, jotka ovat muka yhtä lailla väistämättömiä ja ratkaisemattomia. Tällaisten huolien vuoksi terveestä ja levollisesta unesta ei ole kysymys. Heittelet ja kääntelet sivulta toiselle, heräät aamulla todella uupuneena ja epämiellyttävä tilanne on selkeämpi kuin koskaan aiemmin.

Mutta jos muistat Filippiläisille 4:6-7jossa sanotaan "Älkää mistään murehtiko, vaan antakaa pyyntönne kaikissa asioissa Jumalan tietoon rukouksessa ja anomisessa kiitoksen kera. Ja Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksessa Jeesuksessa.", niin silloin sinulla on ainakin jo suunnitelma: heittää huolesi Jumalan jalkojen juureen, sanan varsinaisessa merkityksessä, kuten sanotaan sanassa Psalmi 55:23 tarkoittaa: "Heitä huolesi Herran päälle, niin hän pelastaa sinut"!

Kun tiedät, että Jumala kantaa nyt taakan ja huolehtii ratkaisemattomalta vaikuttavasta ongelmasta, löydät jälleen rauhan ja tyyneyden, koska HÄN tekee sen!

Räikein tuntemani esimerkki on raamatunkohta, joka on peräisin Raamatusta Job 13:15: "Katso, hän tappaa minut, mutta minä toivon häneen." osoittaa mielestäni, että Jumala pitää sanansa, koska hän ei anna Jobin kadota. Myös Jeremia 17:7-8 vahvistaa "GSiunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja jonka luottamus on Herrassa. Hän on kuin veden äärelle istutettu puu, joka ojentaa juurensa virtaan eikä pelkää, kun helle tulee, vaan sen lehdet pysyvät vihreinä."

Luottamus uskossa on enemmän kuin vain tietämistä Jumalasta. Se tarkoittaa koko elämäsi asettamista hänen käsiinsä. Se tarkoittaa sitä, että pitää kiinni Jumalan hyvyydestä silloinkin, kun olosuhteet ovat vaikeat, ja tietää(!), että hänen suunnitelmansa on lopulta paras, sekä Room. 8:28 vahvistaa: "Mutta me tiedämme, että kaikki toimii yhdessä niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat."

Omasta kokemuksestani voin poikkeuksetta vahvistaa: heti kun otat Jumalan sanansa todesta ja heität huolesi Hänen päälleen kuuliaisuudesta Hänelle, koet Hänen rauhansa ja tyyneytensä, luottamuksen ja voiman.

Ole rohkea!

Excursus - ... yhteisön elämässä

Aktiivinen seurakuntansa jäsen monien vuosien ajan. Hän oli mukana seurakunnan johtotehtävissä, johti naispiiriä ja hänet tunnettiin innostavista rukouksistaan. Hänen sanansa olivat aina harkittuja, hänen raamatunlausuntonsa täsmällisiä ja hänen käytöksensä esimerkillistä. Monet ihailivat häntä hänen ilmeisestä omistautumisestaan Jumalalle ja hänen moitteettomasta kristillisestä elämäntyylistään.

Eräänä päivänä eräs nuori nainen tuli kirkkoon ensimmäistä kertaa. Hän oli käynyt läpi vaikeita aikoja, etsi tukea ja halusi jälleen lähentyä Jumalaa. Jumalanpalveluksen jälkeen hän puhui naiselle vaikeuksistaan ja toiveistaan. Hän kuunteli kärsivällisesti, mutta heti kun "uusi tyttö" oli hyvästellyt, hän kääntyi toisen naisen puoleen seurakunnasta ja sanoi hiljaa:

"Näitkö, miten hän oli pukeutunut? Ja sitten vielä hänen elämäntarinansa... Onkohan hän oikeasti vakavasti kiinnostunut Jumalasta vai hakeeko hän vain sääliä."

"Sarah" "Uusi tyttö" "ei tiennyt mitään tästä keskustelusta, mutta ajan mittaan hän tunsi etäisyyttä yhteisössä. Ihmiset olivat ystävällisiä, mutta pinnallisia. Hän kuuli hurskaita sanoja, mutta tuskin tunsi todellista hyväksyntää. Lopulta hän päätti lopettaa tulemisen, ei siksi, ettei hän uskoisi Jumalaan, vaan siksi, että hän tunsi itsensä tuomituksi.

Monella alalla mukana olleen pitkäaikaisen seurakunnan jäsenen käytös on klassinen esimerkki tekopyhyydestä. Hän esiintyi ulospäin syvästi hartaana ja hurskaana, mutta sydämessään häneltä puuttui se aito rakkaus ja nöyryys, jota Jumala vaatii meiltä, hänen seuraajiltaan. Raamattu varoittaa meitä kiireellisesti tällaisesta asenteesta, kuten Matteus kertoo meille (Matteus 23:27-28) "Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät, sillä te olette kuin valkeaksi kalkitut haudat, jotka ulkoisesti näyttävät kauniilta, mutta sisältä ovat täynnä kuolleiden ihmisten luita ja kaikkea saastaisuutta!" Voi teitä! Niin myös te näytätte ulospäin ihmisten silmissä vanhurskailta, mutta sisältä olette täynnä tekopyhyyttä ja laittomuutta.""

Aito hurskaus ei sen sijaan ilmene kauniissa sanoissa tai hurskaissa eleissä, vaan sydämessä, joka todella rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään, kuten Jaakob sanoo (Jaakob 1:27) "Puhdasta ja tahratonta hurskautta Isän Jumalan edessä on käydä orpojen ja leskien luona heidän ahdistuksessaan ja pitää itsensä erossa maailmasta."

Toinen seurakunnan jäsen osoitti aivan toisenlaista hurskautta. Hän ei juurikaan puhunut uskostaan, vaan eli sitä. Kun hän huomasi, että "uusi tyttö" oli vetäytymässä, hän lähestyi tätä, kuunteli häntä ja kutsui hänet kahville. Hän ei tuominnut, vaan osoitti myötätuntoa. Tästä kohtaamisesta tuli syy antaa kirkolle toinen mahdollisuus.

Esimerkki osoittaa: Todelliselle hurskaudelle on ominaista vilpittömyys, rakkaus ja nöyryys, ei täydellisen uskonelämän ulkoinen näyttäminen. Tekopyhyys on sitä vastoin hurskas julkisivu, joka usein kätkee sisäänsä ylpeyttä, tuomitsevuutta ja kylmyyttä.

Excursus - ... työelämässä

Hurskaus ja tekopyhyys ilmenevät eri tavoin paitsi kirkollisessa elämässä myös jokapäiväisessä työelämässä. Erityisesti yhteiskunnassa, jossa eettisiä periaatteita ja kristillisiä arvoja usein korostetaan, on ihmisiä, jotka elävät uskossaan aidosti työssä - mutta myös niitä, jotka osoittavat sitä vain ulospäin, mutta käyttäytymisensä osoittaa päinvastaista.

Tekopyhä pomo

Keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja. Hän puhui usein siitä, miten tärkeitä kristilliset arvot olivat hänelle, ja aloitti jokaisen tiimikokouksen lyhyellä lainauksella Raamatusta. Hänen sähköpostiviestissään oli usein tervehdyksiä, kuten "Jumala siunatkoon sinua", ja työhaastatteluissa hän korosti, että rehellisyys ja rehellisyys olivat hänen yrityksensä keskeisiä arvoja.

Weberin toinen puoli tuli kuitenkin esiin jokapäiväisessä elämässä. Hän kohteli työntekijöitään ylhäältä alaspäin, kehui heitä harvoin ja rankaisi heitä nopeasti pienistä virheistä. Hän odotti ylitöitä korvaamatta niitä ja moitti "laiskoja", kun työntekijä sairastui. Omaa palkankorotustaan hän perusteli "jumalallisella siunauksella" samalla kun hän pihisti työntekijöidensä palkasta.

Hänen käytöksensä oli juuri sitä, mistä Jeesus varoittaa, kuten Matteus osuvasti kirjoittaa (Matteus 7:21) "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon."" Jesaja osoittaa, että jo aikaisempina aikoina huuliharjoittelu hukutti sydämen, kuten esim. Jesaja 29:13 lukea: "Herra sanoo edelleen: "Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä kaukana minusta ja pelkää minua vain ihmisten käskyjen perusteella.."

Toimitusjohtaja käytti uskoaan julkisivuna esiintyäkseen moraalisena auktoriteettina, vaikka hänen todellista käyttäytymistään leimasi itsekkyys ja epäoikeudenmukaisuus. Hänen tekopyhyytensä johti siihen, että monet hänen työntekijänsä pitivät häntä epärehellisenä ja alkoivat suhtautua kristittyihin epäilevästi.

Rehellisyyden kollega

Osastopäällikkö samassa yrityksessä. Hän puhui harvoin uskostaan, hän yksinkertaisesti eli sitä. Hän kohteli työntekijöitään kunnioittavasti, puolusti oikeudenmukaisia työoloja ja oli valmis ottamaan vastuuta vaikeissakin tilanteissa.

Kerran hän huomasi, että kollega oli vaarassa tehdä virheen, joka olisi voinut maksaa hänen työpaikkansa. Sen sijaan, että hän olisi nolannut kollegansa tai käyttänyt virhettä hyväkseen saadakseen itsensä näyttämään paremmalta, hän auttoi häntä hienovaraisesti löytämään ratkaisun. Kun hänen esimiehensä myöhemmin kehui häntä, koska hänen osastonsa oli menestynyt erityisen hyvin, hän sanoi vaatimattomasti: "Minulla oli loistava tiimi, menestys on aina tiimityötä."

Hän eli periaatteen mukaisesti Kolossalaisille 3:23 suositellaan "Ja mitä ikinä teettekin, tehkää se sydämestänne, niin kuin Herralle, ei ihmisille, ..." ja antoi esimerkin siitä, miten se tehdään seuraavissa maissa Matteus 5:16 "Loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, niin että he näkevät teidän hyvät tekonne ja ylistävät Isäänne taivaissa."

Hän ei etsinyt tunnustusta, vaan toimi syvän vakaumuksen pohjalta. Hänen käytöksensä todisti hänen uskostaan ilman, että hänen olisi tarvinnut sitä jatkuvasti korostaa.

Päätelmä

Työelämässä ero hurskauden ja tekopyhyyden välillä on usein erityisen selvä. Tekopyhyys tarkoittaa kristillisten arvojen esittämistä ulkomaailmalle, vaikka omat teot todistavat päinvastaista. Todellista hurskautta taas luonnehtivat rehellisyys, rehellisyys ja toisten kunnioittava kohtelu - riippumatta siitä, katsooko joku meitä vai ei.

Kristillisten arvojen eläminen työelämässä ei tarkoita sitä, että puhutaan jatkuvasti Jumalasta, vaan sitä, että näytetään esimerkkiä rehellisyydellä, oikeudenmukaisuudella ja myötätunnolla.